Bitumikatto voidaan kiinnittää alustaan liimaamalla, hitsaamalla, mekaanisilla kiinnikkeillä varmistaen tai joissain tapauksissa pelkästään mekaanisesti.

Bitumikiinnitys ja mekaaninen kiinnitys

  • sauma- ja pisteliimaten, jolloin kuumennetulla bitumilla liimataan kermien saumat tiiviiksi ja muu osa kermistä vain osittain alustaan.
  • kauttaaltaan liimaten, jolloin kuumennetulla bitumillla liimataan kermien saumat sekä koko kermi täysin kiinni alustaan.
  • sauma- ja pistehitsaten, jolloin kermien valmiiksi sisältämä kiinnitysbitumi kuumennetaan nestekaasupolttimen liekillä saumoista tiiviiksi ja muu osa kermistä vain osittain alustaan.
  • kauttaaltaan hitsaten, jolloin kermien valmiiksi sisältämä kiinnitysbitumi kuumennettaan nestekaasupolttimen liekillä saumoista tiiviiksi sekä koko kermi täysin kiinni alustaan.
  • mekaaninen kiinnitys, jolloin yleensä kermit kiinnitetään alemman kermin saumasta alustaan, jolloin kiinnitys jää piiloon. Mekaanisia kiinnikkeitä käytetään yleensä noin 2 kpl/m2.

Katon alustan materiaali vaikuttaa kiinnitystapaan

Puualustaan käytetään yleensä sauma- ja pisteliimausta sekä kiinnitys varmistetaan saumoista mekaanisin kiinnikkein.

Betonialustaan kiinnitettäessä voidaan käyttää kaikkia bitumikiinnitystapoja. Kiinnittymistä voidaan parantaa alustan primerointia käyttäen. Tällöin betonialusta sivellään tai ruiskutetaan bitumiliuoksella ennen bitumiliimausta. Mekaaninen varmistus on yleistä.

Lämmöneristyslevyn päälle vesieristystä kiinnitettäessä käytetään yleisimmin kauttaaltaan liimaamista ja mekaanisia kiinnikkeitä.

Yksityiskohtaisempia tietoja kermien kiinnityksestä alustaan saa Varsinaisbitumi Oy:stä.

Bitumikaton teknisten lukujen periaate:


Kaltevuus –> VE-luku –> VE-luvun mukaiset materiaalit (TL-luokat) –> alusta tarkentaa materiaalin ja kiinnitystavan

Katon VE-luku

Kattojen jyrkkyyttä kuvataan VE-luvulla

Yleisimmin bitumikattojen suunnittelussa käytetty vesieristysluku on VE 80. Tästä jyrkempi katto on VE 60. Tästäkin jyrkempi katto on VE 40. Kun katon kaltevuus pienempi kuin 1:10 eli VE 10, on kyseessä loiva katto.

Bitumikermien luokitukset

Modifioidut bitumikermit luokitellaan neljään tuoteluokkaan. TL 1, TL 2, TL 3 ja TL 4. Eri tuoteluokalle on asetettu erilaiset bitumikermien tuoteluokkavaatimukset. (Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998 ja E1 Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2002)

Bitumikaton vesieristyksen suunnittelussa ja toteutuksessa materiaalin valinta perustuu Suomen rakennusmääräyksiin ja ohjeisiin kuten VTT SERT R005/01, Toimivat katot 2006 (Kattoliitto), RIL 107-2000, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet (Rakennusinsinööriliitto).

Yleisimmin käytössä olevat TL-luokat:

Tuote Tuoteluokka Rullakoko Tukikerros Kiinnitys alustaan Käyttökohteet
Pintakermi
K-PS 170/5000
TL2 8m x 1m polyesteri hitsaus pintakermi
monikerroskatteissa
Aluskermit
K-MS 170/3000K-MS 170/4000
K-EL 50/2200
TL2TL2
TL4
10m x 1m10m x 1m
20m x 1m
polyesteripolyesteri
lasikuitu
bitumiliimaus
mekaaninen
kiinnitys
hitsaus
bitumiliimaus
aluskermi
monikerroskatteissa
Yksikerroskatteet
Eurogum Mono 5500 FR
TL1 8m x 1m polyesteri hitsaus
mekaaninen
kiinnitys
yksikerroskate

Erilaisia aluskermin ja pintakermin sopivia yhdistelmiä katon kaltevuuden mukaan

Kermiyhdistelmä VE 20 VE 40 VE 80
TL1  oikein.png oikein.png
TL4 + TL3 oikein.png
TL4 + TL2 oikein.png
oikein.png
TL4 + TL1 oikein.png oikein.png
TL3 + TL3 oikein.png oikein.png
TL3 + TL2 oikein.png
oikein.png
TL2 + TL2 oikein.png oikein.png oikein.png
TL2 + TL1 oikein.png oikein.png oikein.png

Mille alustalle huopakermit asennetaan?

Alustalla tarkoitetaan sitä rakenteen ylintä kerrosta, minkä päälle kermi eli vesieristys asennetaan. Alusta on yleisimmin lauta tai rakennuslevy, mineraalivilla (kovavilla), betoni ja kevytsora tai saneerauksissa vanha bitumikate. Lisäksi käytetään mekaanisia kiinnikkeitä.

Loivat vesikatot (< 1:10) Liikennöidyt tasot
pihakannet ja terassit
Alusta VE 20
katon kaltevuus ≥ 1:20
VE 40
katon kaltevuus ≥ 1:40
VE 80
katon kaltevuus ≥ 1:80
VE 80
tason kaltevuus ≥ 1:80
Lauta ja
rakennuslevyt1
K-MS+K-PS
K-EL+K-PS
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
K-EL+K-PS
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
K-MS+Eurogum Mono
5500 FR
 
Mineraalivilla4 K-MS+K-PS
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
K-MS+Eurogum Mono
5500 FR
Betoni ja
kevytsora
K-MS+K-PS
K-EL+K-PS2
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
K-EL+K-PS2
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
K-MS+Eurogum Mono
5500 FR
K-MS+K-PS
K-MS+K-MS
K-MS+K-MS+K-
PS3
K-MS+K-MS+K-
MS3
K-MS+K-MS+Eurogum
Mono 5500 FR3
Vanha
bitumikate
K-MS+K-PS
K-EL+K-PS
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
K-EL+K-PS
Eurogum Mono 5500 FR
K-MS+K-PS
K-MS+Eurogum Mono
5500 FR

Tuoteluokan sopivuus

VE 20 VE 40 VE 80
TL1 oikein.png
TL3 + TL2 oikein.png
TL2 + TL2 oikein.png
oikein.png
TL2 + TL1 oikein.png
oikein.png
TL2 + TL2 + TL2 oikein.png
oikein.png oikein.png
TL2 + TL2 + TL1 oikein.png
oikein.png oikein.png

VE80R käytetään lähinnä pihatasoilla ja suositellaan myös katoille joihin suunnitellaan aurinkokennoja. Tällöin pintakermiksi valitaan vaalea tai Ti02 sirotteinen huopa.

Varsinaisbitumi Oy neuvoo ja opastaa oikean materiaalin valinnassa kohteen mukaan.

Kattoasennusten turvallisuuteen liittyy niin suojainten käyttö, paloturvallisuudesta huolehtiminen kuin putoamissuojauksesta ja turvallisesta kulusta huolehtiminenkin. Varsinaisbitumin ammattitaitoiset asentajat osaavat ottaa nämä asiat huomioon.

Henkilökohtaiset suojaimet

paineilmakäsityökoneet silmä- ja kuulosuojaimet
bitumi suojavaatteet, suojajalkineet, silmäsuojaimet
kermin kiinnitys suojavaatteet, suojajalkineet, silmäsuojaimet
katolla työskentely turvavaljaat, muu putoamissuojaus

Bitumipadan turvaetäisyydet

varastoidut nestekaasupullot 10m
tulenarat materiaalit 6m
puutavara 6m
telineet 6m
kermirullat 6m
bitumipakkaukset 4m
käytössä oleva nestekaasupullo 2m

Paloturvallisuus

Vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa paloriskiin. Kuivana aikana (sateisuus, ilman suhteellinen kosteus, tuulisuus) vaikuttavat rakenteiden kosteuteen ja näin ollen paloriskiin.

Rakenteissa saattaa olla linnunpesiä, tervapaperia, pölyä, kasvijätteitä (esim. villiviini) tai tiedostamattomia ilmakanavia (joissa on kova veto), joten noudatetaan varovaisuutta ja oikeita työmenetelmiä.

Tuulenpuuska voi heittää liekin pois hallusta ja aiheuttaa paloriskin.

Paloriskeihin varautuminen kattotyömaalla

Läpivientejä tehtäessä rakenteita puretaan työn etenemän mukaan, jotta kuivia ja suojaamattomia rakenteita ei tule esille aiheuttamaan palo tai sääriskiä.

Korkeat pystypellitykset ovat paloherkkiä (voimakas veto).

Riskipaikoilla kermi lämmitetään muualla, ja vasta sen jälkeen se asennetaan paikoilleen.

Sammutusvälineiden ja työkalujen on oltava kunnossa

Työkalut (esim. jauhesammuttimet, vesilähteet, purkukalusto, tulityövälineet, työturvallisuusvälineet yms.) on aina suojattava, käytettävä, kuljetettava, huollettava, ja tarkistettava huolella. Kun tulee KIIRE, niin työkalut ovat siellä missä niiden pitääkin olla, ja ne ovat toimintakuntoisia. Jos tulee pulmia, niin niistä on välittömästi ilmoitettava esimiehelle, tai ratkaistava omatoimisesti.

Paineellinen vesiletku, sankoruiskun tms. ensisammutusvälineistö tulityökohteessa lisää tulityön turvallisuutta ja nopeuttaa mahdollisten palonalkujen sammutusta ja näin ollen varmentaa häiriöttömän toiminnan alapuolisissa tiloissa. Tämä on tilaajan harkinnassa oleva lisävarotoimi.

Tilaajaa suositellaan tekemään ilmoituksen paloviranomaisille ja vakuutusyhtiölle tulitöistä kiinteistössään.

Tulityömääräykset kattotöissä

Katto- ja vedeneristystöissä noudatetaan voimassa olevaa “Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt” -suojeluohjetta kokonaisuudessaan. Seuraavassa on ko. suojeluohjeen perusvelvoitteita.

Tulityökortti

Jokaisella alan tulitöitä tekevällä työntekijällä on voimassaoleva “Katto- ja vedeneristystöiden” -tulityökortti. Alalla on siis oma tulityökorttinsa. Kortin saamisen edellytyksenä on Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) vaatiman tulityötutkinnon suorittaminen hyväksyttävästi. Tulityötutkinnon suorittaminen osoittaa, että henkilö ymmärtää avotulen käyttöön liittyvät riskit ja tietää perustoimenpiteet sekä työtavat, joilla turhia riskejä karttaen tulityöt suoritetaan mahdollisimman turvallisesti.

Tulityölupa

Tulityölupa laaditaan ennen töiden aloittamista. Tulityöluvan tarkoitus on, että työkohteen mahdolliset riskit kartoitetaan ennen työn aloittamista, jotta vältytään turhilta vahingoilta. Tulityölupamenettelyllä varmistetaan myös se, että tilapäisellä tulityöpaikalla on vaadittavat turvavälineet ja työntekijöillä on katto- ja vedeneristystöiden tulityökortit, sekä se, että kiinteistön asioita hoitavilla henkilöillä on tietoisuus tapahtuvista tulitöistä.

Tulityöluvassa määritetään, kuka vastaa jälkivartioinnista sekä jälkivartioinnin pituus. Joissain kohteissa on syytä noudattaa suojeluohjeen vähimmäismäärän (1 tunti) ylittävää jälkivartiointia. Tästä erityisjärjestelystä sovitaan tilaajan edustajan kanssa.

Tavanomaisten sammuttimien hankkiminen kattotyömaalle kuuluu urakoitsijalle. Sen sijaan erityisvarustuksen hankkimisesta sovitaan tilaajan edustajan kanssa.

Työturvallisuus kattotyömaalla

Kattotöissä työturvallisuuden kannalta oleellisia asioita ovat putoamissuojaus ja nousutiet. Lisäksi huomioidaan osana työturvallisuutta työn suoritusjärjestys, tavaroiden sijoittelu katolle, työmaan siisteys, rakennukseen johtavien kulkuteiden suojaaminen sekä riittävän turva-alueen varaaminen rakennuksen ympärille. Katon liukkaus vaihtelee katon eri osien välillä, säätilan, vuorokausiajan ja vuodenajan mukaan. Turvavarustuksen käyttö, huolto ja kunnossapito on jokaisen asentajan luonnollinen rutiinitoimi.

Putoamissuojaus

Pääsääntönä pidetään sitä, että reuna-alueille, joista voi pudota, rakennetaan työturvallisuusmääräysten mukaiset kaiteet. Kaiteiden asentamisesta voidaan poiketa, jos vapaata pudotusta on alle kolme metriä ja alla on tasainen maa. Jos alla on vettä tai louhikkoa tms. on putoamissuojaus tehtävä aina. Työskentelyaluetta voidaan rajata esim. lippusiimalla, joka estää kulun 1,5 metriä lähemmäksi reuna-aluetta. Kaiteiden siirron voi tehdä esim. tulivartion aikana, tai muulloin, kun on sopiva hetki. Siirto oikein toteutettuna ei haittaa asennustyötä.

Työmaan aukkojen suojaus

Aukot suojataan joko siten, että ne peitetään riittävän tukevasti ja merkitään tai niiden ympärille rakennetaan kaiteet tai vastaava putoamisen estävä suojaus. Aukkojen päällä oleville kansille astumista tai istumista vältetään. Turvavaljailla varmistetaan turvallisuus työskenneltäessä alueilla, joissa kaiteiden käyttö ei onnistu. Työturvavarustus pitää olla aina katon siinä osassa, missä työskentely on käynnissä.

Kulkutiet

Kulku katolle järjestetään sisä- tai ulkopuolelta ensisijaisesti rakennuksessa olevia kiinteitä kulkuväyliä käyttäen. Ellei niitä ole, on rakennettava työnaikainen kulkutie. Useimmiten tulee kyseeseen työturvallisuusmääräysten mukainen porrastorni. Talotikkaat eivät yleensä täytä työturvallisuusmääräysten vaatimusta turvallisesta kulkutiestä, mutta niitä voidaan käyttää, mikäli työmaa katsotaan lyhytkestoiseksi tai väliaikaiseksi.

Kulkusillat

Purettaessa kulkusiltoja huomioidaan:

  • Purkujärjestys
  • Pistoja aiheuttavien naulojen poisto
  • Asennuksessa rikkoutuneet osat on korjattava kelvolliseen kuntoon.
  • Kulkusillan sijainnin ja linjauksen on oltava yksiviivaisen.
  • Kulkusillan alle on asennettava huopavahvikkeet.
  • Kojeiden jalustojen alle tulee vahvikkeet, esim. huovasta.
  • Loivilla katoilla huoltoteiden kohdalla kate suojataan esim. käyttämällä ylimääräistä kermikerrosta.

Nostotyöt ja materiaalisiirrot

Siirrettäessä materiaalia (esim. kuorma-autolla tai nostokoneella) huomioidaan kuormansidonta, sekä alueella tapahtuva liikenne ja katon kuormituksen kesto, vahinkojen välttämiseksi.

Yleinen järjestys

Osana kattotöiden turvallisuutta niin työntekijöiden kuin kiinteistön käyttäjienkin kannalta on työmaan hyvä järjestys ja siisteys. Tavarat sijoitetaan katolle siten, että ne eivät kaatuessaankaan putoa tai lähde vierimään katolta alas. Kaikki irrotetut rakenteet ja materiaalit varastoidaan niin, että mahdolliset kovatkaan tuulenpuuskat eivät lennätä niitä pois työmaalta. Jätteet laitetaan niitä varten varattuihin jätesäkkeihin tai vastaaviin. Eri jätelajeja ei sekoiteta, vaan ne ovat siististi yhdessä paikassa, odottamassa nostoa alas, poiskuljetusta varten. Kattohuopaa ja muita tarvikkeita käytettäessä vältetään hukkapalojen yms. syntyminen.

Lisätietoja turvallisuudesta Varsinaisbitumi Oy

Katon ja kattotuotteiden pellitystä kokemuksella

Varsinaisbitumi Oy suorittaa myös huopakaton pellitystä. Huopakaton asennus- ja huoltotöissä on tarpeen pellittää erilaisia läpivientejä ja taitekohtia, kuten räystäslistoja ja savupiippuja. Teemme bitumikaton asennukset ja korjaukset sekä pellitystyöt laajalla alueella Suomea. Saat huopakaton pellitystä muun muassa Turun, Porin, Helsingin, Espoon ja Vantaan alueelle. Teemme kattoasennukset ja kattoremontit vankalla kokemuksella, kestävillä materiaaleilla ja hyvällä, palvelevalla asenteella. Vastaamme mielellämme kaikkiin pellitystöihin liittyviin kysymyksiin.

Bitumikaton pellitykset ammattitaidolla

Pellit kiinnitetään tarkoituksenmukaisilla kiinnikkeillä. Pystypinnan kiinnitys kattopinnasta 300 mm, erityistapauksissa kuitenkin vähintään 200 mm. Kulmissa käytetään hakasaumoja. Pellin alareuna ei saa olla kiinni katteen pinnassa. Saneerauskohteissa suositellaan suojapellitysten uusimista, jotta pellitykset vastaavat saneeratun katon pinnoitteen käyttöikää.

Kattopellityksen uusiminen

Peltejä ei saa vaurioittaa. Mitoitukset on suunniteltava siten, ettei hukka tule kohtuuttomaksi, sekä niin että, pelleistä tulee kerralla oikeanlaiset ja toimivat. Pellitykset irrotetaan varovasti ettei rikota nykyistä huopaa ja ne poistetaan katolta muun kattosiivouksen yhteydessä. Metalliset jätteet pidetään erillään ja ne viedään kierrätettäviksi. Uudet pellitykset asennetaan tiukasti, liepeet tarpeeksi alas. Tuuletus ja myrskylistan tarpeellisuus on aina harkittava tarkkaan.

Kiinnitykset on tehtävä riittävän tiheään ja riittävän pitkillä kiinnikkeillä.

Mikäli pellityksiä ei vaihdeta ja niiden maalipinta on halkeillut tai rikkoutunut, otetaan asentajien toimesta esille, että katolle jäävät pellitykset maalattaisiin.

Kate sileästä ohutlevystä

Sileästä ohutlevystä tehdyt katteet tarkoittaa toisiinsa yhteen saumatuista peltiriveistä. Ohutlevyn paksuudet ovat 0,5 tai 0,6 mm. Valmiin aihion kokonaisleveys on 610 mm. Materiaalina käytetään muovipinnoitettua teräspeltiä tai kuumasinkittyä 350 g/m2 teräspeltiä.

Ohutlevypellityksen suunnittelu ja kiinnitys

Pellitys suunnitellaan oikeaan kaltevuuteen, mikä tulee olla 1:10 tai tätä loivempi. Lämpöliikkeet otetaan huomioon oikeanlaisella kiinnityksellä tai rivien jatkossaumoilla. Peltirivit kiinnitettään toisiinsa kaksinkertaisilla pystysaumoilla ja jatkosaumoissa käytetään kaksinkertaisia hakasaumoja. Peltirivien kiinnitys alustaan suoritetaan asianmukaisilla kiinteillä kiinnikkeillä tai liukukiinnikkeillä. Peltikatteen kiinnitystiheys riippuu kohderakennuksen korkeudesta ja sijainnista. Yleensä 5 kpl/2 riittää kiinnitystiheydeksi.

Peltikatteen alustarakenne

Konesaumatun peltikatteen alustaksi soveltuu kohteesta riippuen harvalaudoitus, umpilaudoitus tai säänkestävä vanerointi. Aluskatteeksi sopii kondenssisuojattu muovikalvo tai bitumikermieristys. Erityisesti kuvetaitteisiin suositellaan umpilaudoituksen tai säänkestävän vaneroinnin lisäksi bitumikermieristystä.

Peltirivien saumat tiivistetään käyttämällä joko butyylimassaa, valssiöljyä tai vastaavia saumojen tiivistykseen soveltuvia aineita, jotka säilyvät kimmoisina, kuivumattomina ja valumattomina.

Räystäspellitykset

Räystäspellin kallistuksen katolle on oltava kaatava (>1:6). Räystäspellin ja seinän väliin on jätettävä vähintään 50 mm tuuletusrako. Räystäille asennetaan tarvittaessa myrskypelti. Räystäspellin on ulotuttava vähintään 70 mm seinärakenteen yläreunaan.

Räystäspellityksen vaakaosaan ei saa jäädä kourua josta vesi ajan mittaan pääsee valumaan peltien poikittaissaumoista rakenteisiin. Jos räystäspellityksissä käytetään anodisoitavaa alumiinipeltiä, sen paksuus on 1,5 mm. Anodisointi tehdään taivutusten jälkeen.

Piipun pellitys

Teemme myös piipun pellitystyöt. Savupiipun pellitys on tärkeää, jotta vesi ei pääse kulkeutumaan rakenteisiin. Savupiipun pellitys tehdään hyväkuntoisen piipun ympärille. Piipun pellitys ei kuitenkaan ole ratkaisu huonokuntoisen ja jo rapautumassa olevan piipun ympärille, vaan piippu tulee olla kunnossa, jotta se ei esimerkiksi romahda kesken pellityksen hormistoon.

Suojapellin kiinnitykset

Suojapelti voidaan kiinnittää levyyn tai lautaan nauloilla tai ruuveilla, joiden väli on enintään 400 mm reunasaumalla, kiinnityspeltilistaan tai enintään 400 mm:n välein oleviin kiinnitysliuskoihin, pellin reunataivutuksella levyn tai laudan alareunaan. Asennus vaatii erityistä huolellisuutta.

Seinänvierus- ja juuripellitykset

Pellin yläreunan on oltava tiivis. Tarvittaessa seinään ajetaan viistoura ja pellin asennuksen jälkeen liittymäkohta tiivistetään saumamassalla. IV- laatikoiden yms. kulmiin on tehtävä hakasaumat. Kiinnikemäärä, -tiheys, -laatu ja -asettelu noudattaa vallitsevaa rakennusohjeistoa.

Lisätietoja pellityksistä Varsinaisbitumi Oy:stä

Ota yhteyttä – toimimme koko Suomen alueella

Teemme huopakaton asennuksia koko Suomen alueella. Olemme asentaneet huopakattoja muun muassa Turun, Porin ja Helsingin alueella. Tiedustelut koko Suomesta: varsinaisbitumi@varsinaisbitumi.fi (huopakattoa koskeva tiedustelupyyntösi ohjataan lähimmälle Varsinaisbitumi Oy:n kattoasiantuntijalle alueellasi)

Kun sinulla on kysyttävää bitumikatoista, niin kannattaa heti ottaa yhteyttä Varsinaisbitumi Oy:n kattoasiantuntijoihin!

Ota yhteyttä